Tapaamisen tarkoitus oli yhdistää Löytänän kesäteatterin Myöhästynyt hääyöesityksen kokemus Viitasaarella ja Pihtiputaalle muuttaneiden ensimmäisten Varisten asuinpaikkojen selvitys ja käynti niillä. Mukana oli seitsemän hallituksen jäsentä puolisoineen ja läheisineen. 7.8.2023 illan esityksessä oli Variksia mukana 35 henkeä ja lauantain 8.7.ohjelmassa yli 40 henkeä. Mukana oli joukko paikallisia Varis-sukuun kuuluvia hyviä ja osaavia asiantuntijaoppaita. Oman ohjelman esitys- ja ravintolapaikkana oli Takkatupa Herkkuravintolan kabinetti ja ravintolapalvelut lähellä Pihtiputaan taajamaa. Kaikki käytännön järjestelyt toimivat joustavasti ja niihin oltiin tyytyväisiä.
Löytänän kesäteatterin katettu katsomo. johon mahtuu yli 300 katsojaa. Kuvassa etualalla ovat Suomen Kansallisteatterin näyttelijät Juha Varis (edessä), Heikki Pitkänen, Helena Vierikko (Juhan puoliso) ja Pirjo Määttä. Näytelmä oli Mika Waltarin Myöhästynyt hääyö ja näyttelijöiden esitys oli huippua. Kaikki 15 esitystä olivat pääsääntöisesti loppuunmyytyjä. Saparoniemen Variksiin kuuluva Juha Varis talkoolaisineen on satsannut syntymäkunnan kotiseutukulttuuriin kyläpäällikkönä paljon ja saanut siitä valtakunnallistakin kiitosta ja huomiota.
Lauantain 8.7.2023 ohjelma
- Paavo Variksen tervetulotoivotusten jälkeen ohjelma aloitettiin sukuseuran tuoreella ”Näin Varikset lensivät” yhteislaululla, joka oli samalla suvussa laulun ensimmäinen yhteinen kantaesitys.
- Paavo Hassinen esitteli Hassisten sukua: Tiedostelupartio Paavo Hassinen ja Seppo Turunen tutustuivat aamupäivällä paikallisten asiantuntijaoppaiden Aki Purasen ja Vesa Kumpulaisen kanssa suvun esi-isien neljään asuinpaikkaan Pihtiputaalla 7.7.2023. FM Ari Kolehmaisen v. 2022 kattavissa tutkimuksissa on selvinnyt, että Hassisilla on samantapainen reitti ja ajoitus kuin Variksilla. Paavo Ollinpoika Hassinen s.n.1535 on ollut uudisasukkaana vv. 1560–1598 Pihtiputaan Alvajärvi 1, Pekkarilassa. Hassisten reitti näyttää kiertäneen Pohjois-Savon kautta Ilomantsiin saakka samoihin aikoihin Varisten kanssa. Paavo Hassinen on Ilomantsin Variksia äitinsä kautta ja syntyisin Ilomantsin Sonkajan Lylyvaarasta ja Seppo on syntynyt Ilomantsin Kuuksenvaarassa. Paavon ja Sepon tiedustelumatkasta oli Aki
2
Purasen tekemä iso juttu Pihtiputaan Kotiseudun Sanomissa 26.7.2023. - Seuraavaksi kotiseutuhistorian harrastaja ja useiden alueen sukujen tuntija/tutkija Aki Puranen esitteli oheisen
hienon Power Point-esityksen Pihtiputaan Saparoniemen asuttamisesta, josta Aki ja Ari Kolehmainen olivat päätyneet
yhteiseen johtopäätökseen. Heikki Heikinpoika Wariksen s.n.1690 muuttovuosi Saparoniemen tilalle on Arin mukaan
1711 ja suvun varsinaisena asuinpaikkana on ollut nykyinen Niemenkylä. Lisäksi hallituksemme jäsen Kari Varis kertoi
samanaikaisen isovihan vaikutuksesta ihmisten muuttoon uusille asuinsijoille, katoamisiin, sekä kirkonkirjojen
puutteellisiin tietoihin, kun papitkin joutuivat pakenemaan Ruotsiin. Tästä on Karilla erillinen tarina sukukirjassamme
Viitasaaren osalta.
7-8.7.2023
Saparoniemen tilan asukkaita 1
Suomen asutuksen yleisluettelon (SA ) mukaan Saparoniemen ensimmäisenä asukkaana mainitaan Olli Kauppinen ,
joka asui taloa 1561 -1574. Vuonna 1575 tilalle muutti Lasse Matilainen. Vuodesta 1586 tilalla asui jo Lassi Tarvainen
ja vuoden 1598 alusta Antti Puranen. Puranen asui tilalla reilut kymmenen vuotta ja muutti sen jälkeen Koliman
eteläpäähän. Tämän jälkeen tilalle muuttivat Heinoset ja heidän jälkeensä Turpeise.t
1700 luvun alkupuolella Saparoniemen taloa hallinnoivat jo Varikset. Kaksi veljestä, Matti ja Heikki muuttivat Koliman
Variksenniemestä Pihtiputaalle. Matti muutti nykyiselle Variskylälle.Vuoden 1848 pitäjänkartassa Varis -niminen
kantatila on merkitty nykyisen Nurmelan talon paikalle . Heikki muutti Saparoniemeen. On mahdollista, että Heikin
asuinpaikka sijaitsi lähempänä nykyistä Syrjälän tilaa.
– Heikki (Hendrik) Heikinpoika Waris. Talollinen syntynyt noin 1690 Viitasaari Kolima, kuollut 12.5.1771 Viitasaari
Säkkärämäki. Lienee ensimmäinen Viitasaaren Waris Saparoniemellä.
– Lauri Heikinpoika Waris. Talollinen syntynyt 20.9.1724 Saparoniemi. Kuollut 19.3.1798 Saparoniemi. Puoliso Kaarina
Laurin tytär Jämsen syntynyt 26.10.1729 Viitasaari Pihtipudas. Vanhemmat Lauri Paulsson Jämsen (Jempsonius)
syntynyt noin 1698 Rautalampi kuollut 4.3.1770 Pihtipudas ja Maria Tawast syntynyt 1689 Viipuri kuollut
30.4.1754 Pihtipudas.
Saparoniemen tilan asukkaita 2
– Lauri Laurinpoika Waris, talollinen syntynyt 28.1.1753 Viitasaari, Pihtipudas Saparoniemi kuollut
29.9.1809 Pihtipudas, Saparoniemi.
– Lauri Laurinpoika Waris, lampuoti, Saparoniemi. Syntynyt 27.5.1780. Lauri on kirjattu vuoden 1840
henkikirjaan Saparoniemen talolliseksi . Vuonna 1845 talollisena on jo Juho Laurinpoika.
– Juho Laurinpoika Waris talollinen, syntynyt noin 1815 Pihtipudas, Saparoniemi. Kuollut 19.6.1857
Pihtipudas, Välitalo 19. Juho Laurinpoika on viimeinen Saparoniemen isäntä.
Isojako suoritettiin syksyllä 1841, jolloin Pihtipudas n:o 11 Saparoniemi katosi asiakirjoista ja syntyi kolme
Varisten tilaa: Lylylä, Välitalo ja Paavola, joista Välitalo näyttäisi olleen taloista vanhin kantatalo eli Saparoniemi .
Välitalosta lohkaistiin sittemmin Syrjälä, joka myös rekisterinumerolla 19. (Kolehmainen).
Vuoden 1922 henkikirjassa Välitalo oli tyhjillään, mutta kantatalosta lohkaistussa Syrjälässä oli asutusta ja
yhä Variksia: Israel Varis, joka löytyy sukukirja II:n sivulta 112 taulusta 611.Lylylä oli tuolloin Vainikaisilla ja
Paavola Kemppaisilla. (Kolehmainen).
Katso nuoli kuvan keskellä.
- Matti Heikinpoika Variksen s.n. 1677 Kolima: Ensimmäinen asuinpaikka – talo- ja isännyys. Paavo Variksen kokoama esitys.
Katso nuoli kuvan oikeassa alareunassa.
Saparoniemen ja Variskylän Varikset: Asuinpaikkojen selvitys!
Vanhan Viitasaaren historia (1983)
- Rautalammin komppanian ruodut Viitasaarella v.1694 s.243-244 (41kpl)
Pihtipudas:
Talot, Rovasti ja Varis: Sotamies Sipi Liukas
” , Pellonpää ja Saparoniemi; Sotamies Erkki Kammonen - Viitasaaren talot ja isännät vuosina 1694 ja 1707 s. 312
Pihtipudas:
v.1694 Isäntä Talo v.1707 Isäntä
Matti Heikinpoika Varis Varis Matti Heikinpoika Varis
Heikki Paulinpoika Saparoniemi Erkki Erkinpoika
Talonnimet olivat tyypillisesti sukunimipohjaisia Pihtiputaalla.
Maanmittauslaitos, Karttapaikka 2023 Variskylä (Varis-talon sijainti on nykyisen Attendon Hoitolaitoksen kohdalla).
- Saparoniemen sukuhaaran Israel Paavonpoika Waris muutti perheineen 14.4.1892 Pyhäjärven Mäkikylän Riitamäkeen, jossa nykyinen sukupolvi viljelee tilalla luomutuotteita. Sukutapaamisessa sieltä oli mukana kymmenkunta suvun jäsentä varatoiminnantarkastajamme Tarja Variksen johdolla.
- Sukuseuran hallituksen varapuheenjohtaja Hannu Huikuri kertoi Viitasaaren-Pihtiputaan sukuhaaran suvunkeskeisten avioliittojen aiheuttamasta Sukujutut-ohjelman virheestä, joka johtaa isälinjan katkeamiseen. Ratkaisuna hän esittää sukutietojen jakamisesta sukuhaaroihin, kuten on jouduttu tekemään mm. Joensuun ja Selkien sukuhaarojen kohdalla.
- hteinen tutustumiskierros molempiin veljesten asuinpaikkoihin ja alueisiin.
Niemenkylässä Syrjälän tilan isännät Eero ja Isto Varis esittelivät Heikki Wariksen ja hänen perillisiensä alkuperäisen asuinpaikan vanhaa pihapiiriä ja siellä olleita kolmen entisen asuintalon pohjia sekä niiden sijaintia. Entiset talonpaikat ja nykyiset talot sijaitsevat luonnonkauniilla Niemenharjulla, jota pitkin nykyinenkin kylätie menee. Harjun vieressä on kalaisan Kolimajärven länsiranta ja kuuluisa Niemenharjun tanssilava. Eeron ja Iston veli Olavi oli kuuluisa keihäänheittäjä, joka v.1963 voitti Ruotsi-Suomi maaottelussa keihäänheiton ja sai pronssia SM-kisoissa. Veljekset kertoivat Olavin ja naapurien poikien harjoitelleen talojen kohdalla Niemenharjun maantiellä. Veljeksille lahjoitettiin kiitoksena ”Näin Varikset lensivät” sukukirja. Seppo Vainiolle ja Hannu Kauppiselle iso kiitos veljesten mukaan saamisesta ja innostamisesta onnistuneeseen käyntiimme.
Sitten jatkoimme matkaa pitkänä autoletkana Niemenharjun vanhaa tietä toisen veljeksen Matin ensimmäisen ja alkuperäisen asuinpaikan = Varis-tilan ohi Variskylälle. Sen kohdalla rannassa sijaitsee nykyisin Pihtiputaan Attendon Hoitokoti. Siellä Hannu Kauppinen, Varpu Muikku ja Seppo Vainio esittelivät useita taloja ja talonpaikkoja joihin Varisten sukuhaarat ovat levittäytyneet. Niistä Niskalan tila lienee ollut pisimpään Varis-suvun asuttama. Olipa Hannu onnistunut rakentamaan sinne komean oman kotitalonsa Venäjältä tuoduista mahtavista kelopuista. 1900-luvulla on ollut esillä vaihtoehto, että koko Pihtiputaan keskusta olisi rakennettu Variskylälle. - Lounaan ja kahvien jälkeen suuntasimme Seppo Vainion johdolla autoletkamme Pihtiputaan Elämäjärven Peningin kylän Kallioniemeen, jossa Kallioniemen tilan ystävällinen isäntäpari Markku ja Leena Niemelä toivottivat meidät tervetulleeksi. Markku kertoi tilan ja sukunsa historiaa mehu- ja pikkuleipätarjoilun lomassa. Sitten siirryimme tilan rantametsikköön, jossa historia- ja paikallistietouden tietokirja Vesa Kumpulainen esitteli sukumme Pekka Variksen ensimmäisen asuinpaikan sijainnin. Asuinpaikka on sijainnut ylempänä pellolla, josta sen perustuskivet on siirretty alas rantametsikköön. Pekka Varis oli ensimmäinen savolainen pysyvä asukas Pihtiputaalla, joka muutti sinne 1549 tai ennen sitä. Leena o.s. Ihalainen on SAK:n entisen puheenjohtaja Lauri Ihalaisen serkku. Vanhan Viitasaaren historian kirjan jutussa Viitasaaren asutus 1550-luvun puolivälissä, kuva s.132 esittää Pekka Variksen asuinpaikaksi Elämäjärven tämän eteläosan rannan. Vesan mukaan elossa on kolme henkilöä, jotka ovat olleet aiemmin näin tarkalleen tietoisia tästä asuinpaikan sijainnista.
Kuva. Karttapaikka 2023
Vasemmanpuoleisessa kuvassa ovat Seppo Vainio ja Paavo Varis siirrettyjen Pekka Variksen asuinrakennuksen perustuskivien päällä ja oikeanpuoleisessa kuvassa isäntäpari ja Vesa Kumpulainen näyttävät talon pihalla Elämäjärven rannan suuntaan, josta Pekka Variksen asuinpaikka löytyy.
Vesa Kumpulainen esitti, että Pekka Varis ansaitsee pysyvän muistomerkin/-laatan, joka Varisten sukuseuran johdolla toteutettaisiin. Porukan puolesta lupasin sukuseuran hallitukselta ehdotuksen käsittelyä myönteisessä hengessä. Vesa toi voimallisesti mielipiteensä sukukirjastamme ja sanoi, että hän on lukenut ja tutustunut kymmeniin sukukirjoihin ja hän on varma, että meidän Ari Kolehmaisen toimittama sukukirja on selkeästi paras niistä.
Sitten siirryimme Vesan ja hänen vaimonsa kotipihalle Peningin kylälle. Siellä hän esitteli omia kädentaitojensa tuloksia, joita riittää kaikille maalaiskylän elämän osa-alueille. Hänen piirroksiansa on mm. Varisten sukukirjassa. Hän esitteli mm. ”Kolme soivaa kiveä”, sepän pajan ja sen moninaisia tuotteita, sekä meteoriittikivi. jonka materiaali on edelleen mysteerio. Koko piha-alue on esimerkillisen kaunis ja uskomattoman hyvällä maulla toteutettu.
Vasemmanpuoleisessa kuvassa seuraamme Vesan kotinsa piha-alueen esittelyä. Oikeanpuoleisessa kuvassa kiitän Vesaa porukan puolesta hänen ansioistaan ja kiertomatkamme loppuhuipennuksesta.
Varistapaaminen Pihtiputaalla onnistui kaikissa suhteissa yli odotusten. Paikalliset suvun edustajat Vesa, Aki, Seppo, Tarja, Varpu ja Hannu jne. ansaitsevat isot kiitokset tästä. Matka suvun kantapaikkoihin oli taas mieleenpainuva elämys. Seppo Vainio puolisoineen teki juhannuksena tunnustelumatkan Iisveden Lietteenmäelle ja toi sieltä positiivista palautetta. Siinä taitaa olla meille seuraava kantapaikkakohde, vanhin sellainen! Viinijärven rannalla 26.8.2023.
Paavo Varis